Paivitys Paksesta

Mitapa sita Paksesta sanoisi? On tama ainakin hyva paikka sairastaa, silla vaikka makaa koko paivan hotellihuoneessa, niin eipa meneta mitaan. Luovutettiin huone tanaan klo 12 ja meidan pitaa olla bussiasemalla klo 19, joten se vali pitais johonkin saada tuhlattua. Eika taalla ole yhtaan mitaan! On kayty jo lounaalla, internetissa, shopping centerissa ja kokiksella ja kello on silti vasta 16. Eilen ei tosiaan juuri hotellihuoneesta poistuttu. Tuijoteltiin siella seinia ja pohdittiin, miksi joku maalaisi huoneen kaikki pinnat vaalean sinisiksi ja sen jalkeen asentaisi viela seinaan loisteputkilampun. Heidi tuli myos siihen tulokseen, etta jos omistaisi guest housen, niin vahintaankin piirtelisi itse kuvia seinille, jos ei olisi varaa tauluihin. Eli jos siis Heidin mopokuskin ja Lauran tuk-tuk -kuskin (ja muut valitut) urat eivat ota tuulta alleen, niin laosilaisen guest housen perustaminen on seuraavana suunnitelmissa.

Ollaan siis Heidin kanssa kohtuullisen iloisia, etta paastaan tanaan lahtemaan kohti Vientianea. Sairastaminen toi sen verran muutoksia suunnitelmiin, etta ei ehditakaan poikkeamaan Tadlossa. Muuten menisi loppu Laos niin juoksuksi, kun jo vajaan parin viikon paasta pitaisi olla Vietnamissa. Edetaan mielummin rauhallisessa tahdissa ja varataan aikaa niihin paikkoihin, joissa viela kaydaan. Vientianessa hengaillaan varmaan muutama paiva ja jatketaan sitten Vang Vieniin tuubaileen ja sen jalkeen tsekkaan Luang Prabang. Lahdetaan siis tanaan kahdeksalta illalla sleeper bussilla ja huomenna klo 6 aamulla pitais olla Vientianessa. Odotetaan innolla Scandinavian bakerya ja kunnon kahvia!

Hanna & Heidi

Laos, Don Det -> Pakse -> Vientiane

Hellurei! Laosissa ollaan nyt siis hengailtu aika tasan viikko. Matka Stung Trengista Laosiin oli tosin aika mielenkiintoinen: Vaikka (kuten Hanna viime tekstissa totesi) varmistettiin moneen kertaan etta bussi lahtee klo 7 Laosiin, niin bussi lahti 11.30. Nooh, Lauran mahatauti otti sitten arhentyakseen Laosin rajalla ja huipentui siihen, etta Laura oksensi Laosin ja Kambotsan rajojen valissa "nomanslandilla". Hyva etta paastiin kuitenkin rajan yli, rajalappuihinhan tietysti rustattiin, etta ei ole ollut mitaan lapussa mainituista oireista ;)

Don Detissa hengailtiin sitten kolmisen paivaa, toisinsanoen syotiin ja nukuttiin, koska muuta tekemista siella ei ollut, mutta hyva niin! Loikoiltiin riippumatossa, yhtena paivana tehtiin pieni pyoraretki viereiselle saarelle ja toisena veneretki laheiselle autiosaarelle. Tosissaan taydellinen rentoutus.

Paatettiin nyt lahtea muutamaksi viikoksi vahan eri reiteille, Laura ja Chiki suoraan Vientianeen ja Hanna seka Heidi ensin Paksen kautta Tad Lo'on ja sielta eteenpain Vientianeen jne. Treffataan sitten viimeistaan Hanoissa josta lennetaan jouluksi Saigonin kautta Filippiineille.

Eilen lahettiin sitten Don Detista eteenpain Pakseen. Matkustuspaivan kunniaksi Hannalle tietysti sopivasti iski mahatauti aamulla. Paastiin Pakseen asti niin muilla rupes olemaan samoja oireita. Hannalla ja Heidilla ei onneks ollut viela bussilippuja ostettu Paksesta eteenpain, niin tytot jai sinne paivaksi lepailemaan ja jatkavat vasta huomenna lauantaina eteenpain. Lauralla ja Chikilla taas oli aika jannittava oinen bussimatka Vientianeen, kun oli vahan janna olo mahassa, mutta onneks selvittiin kunnialla perille saakka. Muutoinkin mahataudit on onneksi olleet lievaa laatua, joten aitien ei turhaan tarvitse olla huolissaan!

Vientiane vaikuttaa tahan mennessa kivalta paikalta: highlightina Scandinavian Bakery, josta saatiin kunnon kahvia ekaa kertaa reissun aikana (ja santsikuppikin oli ilmanen).

Alla pari kuvaa Don Detista, toinen meian terassilta ja toine veneretkelta:





- Laura ja Chiki

Yhteenveto: Kambodzha

Heidi lopetti kambodzhalaisen baarimikon hommat torstaina ja perjantaina jatkettiin siis matkaa Phnom Penhiin, joka ei ollut yhtaan sen kivempi kaupunki tallakaan kertaa. Ensi toiksemme kaytiin hankkimassa bussiliput lauantaille. Nainen tiskin takana kertoi, etta bussi lahtee klo 7.30 ja pick up lipunmyyntipaikasta on klo 7.00. Tana aamuna klo 7 saavuimme kiltisti pick up -paikalle ja lahes heti joku mies tuli kysymaan ei-niin-ystavallisesti miksi olemme myohassa. Kavi lopulta ilmi, etta bussi olisi lahtenyt klo 7.00 ja me olimme siis puoli tuntia myohassa. Onneksi taalla ei bussit lahde aikataulun mukaisesti vaan silloin, kun kaikki ovat kyydissa. Niin siis paasimme aloittamaan kivan 10 tunnin bussimatkan Stung Trengiin.

Stung Trengissa suuntasimme suoraan Lonely Planetin suosittelemaan guest houseen. Otimme jo huoneet ja Heidi ja Hanna ehtivat tsekata sisaan, kun huomattiin, etta Lauran ja Chikin huoneen lukko ei toimi. Hotellissa, jossa ei nakynyt eika vieraslistan mukaan ollut ketaan, oli ilmeisesti niin taytta, etta toista huonetta ei ollut saatavissa. Alennustakaan ei tasta pienesta puutteesta herunut. Niinpa nostimme rinkat selkaan ja kavelimme tien toiselle puolelle seuraavaan hotelliin. Onneksi! Ensimmainen hotelli oli kohtuullisen basic, noin kauniisti sanottuna ja maksoi 4 dollaria/huone. Uusi hotelli on ihana, meilla on VIP-huoneet (ihan oikeesti) ja ne maksaa 6 dollaria/huone. Nyt ollaan ehditty hankkia jo bussi- ja laivaliput huomiselle ja lahdemme klo 7.00 (varmistettiin muutamaan kertaan) ensin bussilla rajalle ja toiselta puolen bussilla ja veneella Si Phan Doniin (Four thousand islands) Don Det -nimiselle saarelle.

Mita jai Kambodzhasta kateen? Temppeleita sen verran, etta loppumatkalla ei tarvi niita enaa nahda, huijausyrityksia Phnom Penhissa, kerjalaisia, ihania rantoja Sihanoukvillessa ja Heidilla tietysti hieno merkinta CV:ssa. Kaiken kaikkiaan hyva kokemus.

Huomenna siis uusi maa ja uudet kujeet. Emme tieda, kuinka hyvin internet toimii siella, joten saattaa olla, etta paivityksiin tulee pieni tauko. Pusuja!

Viimeiset kuulumiset Sihanoukvillesta

Lyhyeksi jai Hannan ja Lauran visiitti Sea Horseen. Rohkeus loppui hyvin nopeasti, kun illalla mentiin takaisin uuteen huoneeseemme ja molempien sangyilla oli hiirenkakkaa ja hiirikin paatti antaa itsestaan nakohavainnon. Niinpa teimme uuden tiedustelukierroksen lahialueen guest houseihin ja onneksemme loysimme lahes naapurista Cool Bananasta tiiviimman bungalowin, josta saimme huoneen kuudella dollarilla. Ensimmaisen yon asuimme tosin ilmaiseksi, koska tuuletin ei toiminut. Hieman oli hiostavaa, mutta selvisimme. Oli ihana nukkua hiljaisuudessa ja ilman pelkoa hiiresta. Tosin tanaan havaitsimme, etta tamankin huoneen seinan takana asuu hiiri, mutta nyt meilla on miesvahvistus huoneessa, emmeka ole enaa niin avuttomia. Oli kohtalaisen yhta-aikainen loikkaus sangyille Hannalla ja Lauralla, kun hiiri ilmestyi nakyviin iltapaivalla. Urhea Chiki onnistui hatistamaan hiiren pois, ja pyykien lajittelu sai jatkua, tosin astetta suuremmalla valppaudella ja ymparistoa palyillen.

Chiki ja Valtteri saapuivat Sihanoukvilleen siis tiistaina ja onnistuivat saamaan huoneen Hannan ja Lauran naapurista. Kaksi paivaa ollaan nyt vietetty poikien kanssa. Valtteri lentaa lauantaina Phnom Penhista Bangkokiin, mutta Chiki lyottaytyy meidan matkaan nyt kahdeksi kuukaudeksi. Hullu...

Huomenna aamulla 8.45 lahtee bussi kohti Phnom Penhia. Siella kaydaan hakemassa Chikin viisumi, shoppaillaan ehka vahan ja katsotaan milta kaupunki nayttaa ilman Water festivalia ja jarjetonta ihmispaljoutta. Lauantaina hypataan taas bussiin ja lahdetaan kohti Laosia. Viela on hieman epaselvaa paastaanko lauantaina ihan Laosiin saakka vai pitaako jaada Kambodzhan puolelle yhdeksi yoksi, mutta viimeistaan siis sunnuntaina maa vaihtuu. Vahan janskattaa Kambodzhan ja Laosin valisen rajan ylitys, siita on kuullut kaikennakoisia tarinoita, mutta eikohan sekin suju, viimeistaan vahan leimaveroja maksamalla.

Hiirijahti ja muutto

Mita tehdaan sunnuntain ja maanantain valisena yona kello 3.30 tyhjan vesipullon ja muovimukin kanssa? No tietysti tungetaan niita hirveassa paniikissa seinassa olevaan koloon, josta hiiri on juoksennellut sisaan ja ulos jatkuvalla syotolla (ja toivotaan, etta silla hetkella hiiri on ulkopuolella). Operaation jalkeen lahdettiin pohtimaan tilannetta 24/7 auki olevaan korealaiseen pikaruokapaikkaan, josta saa dollarilla helposti maailman parhaan hot dogin. Takaisin tultaessa todettiin hiiriesteen olevan viela tukevasti paikallaan ja uskallettiin taas nukkua rauhassa. Hiirella tosin oli ilmeisesti jotain tata jarjestelya vastaan, sellaisella vimmalla se yritti jyrsia ja raapia itseaan muovista lapi. Eipa paassyt. Tasta tosin aiheutui se, etta nyt hiiren ainoat mestat ovat seinan toisella puolella Leighannin huoneessa. Pahoittelemme!

Aamulla lahdettiin kiertamaan lahella olevia guest houseja ja loydettiinkin huone, joka maksaa vain nelja dollaria. Vakuututtiin huoneen tarpeellisuudesta viime yona, kun huomattiin, etta nukkuminen (selvin pain) baarin takaosassa on jokseenkin toivotonta hyvasta yrityksesta ja korvatulpista huolimatta. Melu on aivan jarjeton, ja viimekin yona bileet kestivat aamulla kuuteen-seitsemaan saakka. Lauran ja Hannan tavarat siirrettiin iltapaivalla uuteen majapaikkaan, joka tosin on aika lahella NapHouse-baaria (ja hot dog -paikkaa vastapaata). Heidikin kirjautui huoneeseen, mutta jatti tavaransa viela baariin, koska nukkuu siella ne kaksi yota, jotka on viela toissa ennen perjantain lahtoa. Kaksi muuta yota Heidikin nukkuu uudessa bungalowissa. Tamakaan huone ei kylla todellakaan ole aivan elainvapaa, mutta tuleepahan ainakin kambodzhalainen fauna tutuksi. Ja jos bungalowien alla riippumatoissa nukkuva guest housen henkilokuntakin selviaa elaimista, niin eikohan mekin.

Mika maa, mika valuutta?

Ajantaju alkaa totaalisesti katoamaan meilta. Taalla kun ei ole mitaan valia silla, mika paiva on, niin eipa sita sitten juuri ajattelekaan. Tanaan lounaalla piti tosissaan kerrata, kauanko ollaan oltu Sihanoukvillessa, reissussa yhteensa, mika viikonpaiva on ja mika on taman paivan paivamaara. Elama alkaa tuntua jo myoskin oikeastaan normaalilta, tallaistahan se aina on. Tai kuuluisi olla. Ollaan tavattu paljon ihmisia taalla, jotka ovat olleet reissussa jo parikin vuotta, eika kellaan ole juuri mitaan halua menna takaisin kotiin. Ei silti huolta aidit, kylla me viela ainakin suunnitellaan palaavamme toukokuussa.

Perjantain Pimps n'Hos -bileet meni oikein hyvin. Hauskaa oli. Alla pari kuvaa illan tunnelmista.





Talla hetkella asutaan siis paikallisen baarin yhteydessa olevassa huoneessa. Laitettiin Heidi toihin, etta saadaan asua ilmaiseksi. Heidi saa myos ilmaisen paivallisen ja juomat. Toita piti loytya myos muille, mutta ei ole tahan mennessa viela ilmaantunut. Eipa se toisaalta haittaa, kun muut tyontekijat sniikkavat meille juomia joko ilmaiseksi tai tuntuvalla alennuksella ja koko piikkikin tuntuu aina haviavan illan paatteeksi. Naapurissa olevasta ravintolasta saa nuudeleita ja vihanneksia yhdella dollarilla, joten saastoa syntyy meillekin.

Nyt odotellaan pari paivaa vahvistuksia reissuporukkaan, kun Chiki tulee tiistaina ja reissaa meidan kanssa tammikuuhun saakka. Perjantaina sitten lahdetaan siis ensin Phnom Penhiin yhdeksi yoksi ja lauantaina jatketaan Laosiin. Sellaista meilla siis tiedossa ensi viikolle.

Edelleen Sihanoukville

Tassa todisteeksi pari kuvaa siita etta ollaan viela hengissa (ja ollaan pyorailty ;D). Kuvien lataaminen on aivan jarkyttavan hidasta, ollaan nytki yritetty ladata naita varmaan tunnin verran. Eli laitetaan lisaa joskus jos jaksetaan.

Ollaan siis edelleen taalla sihanoukvillessa, talla hetkella nayttaa silta, etta ollaan taalla viela ensi viikko, mutta luultavasti saadaan juhlia Hannan synttareita bussimatkalla Laosiin. Juhlan kunniaksi aateltiin ostaa croissantit bussievaaksi.

Nyt yritetaan vetaa taas lenkkarit jalkaan ja illalla Pimps n' Hos party baarissa, jossa asutaan. Kaytiin paivalla ostamassa paikalliselta Marketilta asianmukaiset kuteet (koska kaikki meian Ho vaatteet oli jostain syysta jaany himaan?!) ja aiotaan todellakin osallistua paras puku -kilpailuun.

Rantaelamaa edelleen..

Heippista! Edelleen ollaan siis taalla Sihanoukvillessa eika oikeen nyt keksita syyta miks taalta kovin akkia lahettais, kun on niin ihanaa. Perjantaina kaytiin tosiaan tutustumassa yoelamaan ja oikeen kivastihan se meni! Seuraavakin paiva meni kivasti leffoja katellen hostellin movieroomissa :) oli sopivasti pilvinen paiva!

Huomenna ollaan menossa sellaselle kolmen saaren cruiselle, jossa paastaan toivottavasti snorklaamaan.

JA, tanaan kuulkaas herattiin klo 05.45 (am, uskokaa tai alkaa) ja lahettiin kahen tunnin lenkille! no okei, ei ehka juostu ihan sita kahta tuntia, mutta kylla me aika ylpeita saadaan olla ittestamme ja sen kunniaks mennaankin tanaan syomaan sushia. Kaikki paikalliset pitaa meita ihan hulluina, kun pyoraillaan ja lenkkeillaan niitten tilusten ohi ja huutelee sielta aina huvittuneesti helouta.

Nyt oltiin ihan tosissaan laittamassa kuvia tanne, mutta eihan se nyt ihan putkeen mennyt, kun naille koneille ei saa ladata mitaan..Joten ne kuvat saa odottaa nyt viela hetken, mutta laitetaan sitte samalla kuvia siita huomisesta cruisesta.

Ja hyvaa isan paivaa kaikkien isille!!! <3

Rantaelamaa

Kaksi paivaa ollaan nyt tahan mennessa ehditty makaan rannalla ja pahemmilta palamisilta ollaan viela toistaiseksi valtytty. Vaihdettiin aurinkorasvat luotettavaan Niveaan ensimmaisen paikallisen merkin katastrofaalisen kokeilun jalkeen. Oli vissiin joo suojakerroin 25... Vuokrattiin pyorat hostellin lahelta ja polkaistiin talla kertaa paremmalla onnella noin neljan kilometrin matka kauemmalle, kauniimmalle rannalle. Voin vakuuttaa, etta on kohtalaisen hiostavaa hommaa pyorailla taalla yli 30 asteen helteessa makia ylos. Onneks perilla odottaa ihanan viilea meri. Ranta on upea, valkoista hiekkaa ja turkoosia vetta niin kauas kuin nakee. Mikas siella on maatessa ja tuoretta sitruunamehua juodessa.

Sihanoukville on muutenkin osoittautunut kivaksi paikaksi. Keskusta on pyoramatkan paassa, jos siella haluaa kauda, hostelli on tosi kiva ja ihmiset mukavia. Meilla on jo vakiokioski, josta kaydaan ostaan joka paiva 9 litraa vetta 2 eurolla. Nyt siella jo huudellaan, etta nahdaan huomenna. Meilla on bungalowissa hieman hassu vessa, se vedetaan kaatamalla ponttoon kauhalla vetta. Paperia ei heiteta ponttoon, vaan vieressa olevaan roskakoriin. Toisaalta voisi olla myos hyvin yleinen reika lattiassa -viritelma, joten emme valita.

Tanaan illalla lahdetaan ehka vahan ulos, taytyyhan svenska dagenia luonnollisesti jotenkin juhlia.

Tarkoitus oli laittaa tanne myos vahan kuvia rannalta, mutta se joutuu nyt kuitenkin odottamaan hetkisen viela. Tulossa on kuitenkin.

Eipa sitten muuta, paivityksia odotellessa.

P.S. Hyvaa syntymapaivaa aiti! T: Hanna

Vihdoin rannalla: Sihanoukville

Nyt ollaan vihdoin ja viimein paasty rannalle ja kunnon relaamisen meininkiin! Lahettiin aamulla Phnom Penhista bussilla ja oltiin perilla taalla Sihanoukvillessa joskus yhen aikoihin. On kiva bungalowhostelli suht rauhallisella paikalla, vaikka taa ranta milla ollaan on se railakkaampi naista Sihanoukvillen rannoista. Turkoosia vetta ja aurinkoa loytyy, mika on paa-asia :)

Phnom Penhissa kaytiin viela vikana paivana Killing Fieldseilla ja Toul Sleng museossa. Jos ei joku tieda mita ne on niin voi googlaa ;) mutta hiljaiseksi tietysti veti.

Ollaan taalla rannalla nyt varmaa vahan pidempi aika, kun ei jakseta kokoajan matkustaa ja muutenkin taa rantaelama maistuu vahan paremmin kun kaupungeissa juoksentelu, kun sita nyt on harrastettu jo viikon verran.

Myohemmin sitten kuvia taalta kun niita on.

Phnom Penh

Taalla ollaan, Kambotsan paakaupungissa. Tarkoitus oli aluksi menna Siem Reapista suoraan Sihanoukvilleen rannalle chillaileen, mutta taalla onkin juuri menossa joku nelipaivainen kansallinen juhla, Water festival, ja bussiliikenne on sen takia vahan jumissa. Siispa jaimme tanne muutamaksi paivaksi. Eilen kaytiin vahan illalla kavelemassa ja ihmettelemassa meininkia. Taa on siis ilmeisesti joku tarkein juhla taalla ja Phnom Penhissa on ihan hulluna porukkaa sen aikana. Ja olihan sita. Koko joen ranta oli aivan taynna ihmisia. Nahtiin upeita valaistuja veneita, jotka lipui joella ja hienot ilotulitukset. Tanaan hengaillaan vaan kaupungilla katselemassa millanen taa paikka on ja huomenna kaydaan varmaan khmer rouge -museossa. Keskiviikkona sitten matka jatkuu Sihanoukvilleen.

Perjantaina kaytiin Angkor Watin temppeleilla. Noustiin neljalta aamulla, otettiin polkupyorat hotellilta ja lahdettiin polkemaan. Noin puolen kilometrin jalkeen Heidilita puhkesi kumi ja ei muuta kuin takasin. Sitten herateltiin viela vahan enemman ihmisia ja saatiin onneksi aika nopeasti tuk-tuk. 12 dollaria maksoi koko paivan kiertoajelu temppeleilla, ei paha. Temppelialue oli melkoisen iso, ja aika nopeasti siella vasahtikin. Upeitahan ne oli. Alla pari kuvaa.





Eipa muuta talla eraa, seuraava paivitys varmaan jo biitsilta. Siihen mennessa vanhat palojaljet on toivottavasti jo tasaantunut. :) Alla viela kaksi kuvaa Siem Reapista, eka joenrantapiknikilta ja toinen paikallisesta uintikeskuksesta (jonne oli muuten hieman hankala loytaa, kun paikalliset ei ollut ilmeisesti koskaan kuulleetkaan koko paikasta. Onneks on Lonely Planet :) )