Mitapa sita Paksesta sanoisi? On tama ainakin hyva paikka sairastaa, silla vaikka makaa koko paivan hotellihuoneessa, niin eipa meneta mitaan. Luovutettiin huone tanaan klo 12 ja meidan pitaa olla bussiasemalla klo 19, joten se vali pitais johonkin saada tuhlattua. Eika taalla ole yhtaan mitaan! On kayty jo lounaalla, internetissa, shopping centerissa ja kokiksella ja kello on silti vasta 16. Eilen ei tosiaan juuri hotellihuoneesta poistuttu. Tuijoteltiin siella seinia ja pohdittiin, miksi joku maalaisi huoneen kaikki pinnat vaalean sinisiksi ja sen jalkeen asentaisi viela seinaan loisteputkilampun. Heidi tuli myos siihen tulokseen, etta jos omistaisi guest housen, niin vahintaankin piirtelisi itse kuvia seinille, jos ei olisi varaa tauluihin. Eli jos siis Heidin mopokuskin ja Lauran tuk-tuk -kuskin (ja muut valitut) urat eivat ota tuulta alleen, niin laosilaisen guest housen perustaminen on seuraavana suunnitelmissa.
Ollaan siis Heidin kanssa kohtuullisen iloisia, etta paastaan tanaan lahtemaan kohti Vientianea. Sairastaminen toi sen verran muutoksia suunnitelmiin, etta ei ehditakaan poikkeamaan Tadlossa. Muuten menisi loppu Laos niin juoksuksi, kun jo vajaan parin viikon paasta pitaisi olla Vietnamissa. Edetaan mielummin rauhallisessa tahdissa ja varataan aikaa niihin paikkoihin, joissa viela kaydaan. Vientianessa hengaillaan varmaan muutama paiva ja jatketaan sitten Vang Vieniin tuubaileen ja sen jalkeen tsekkaan Luang Prabang. Lahdetaan siis tanaan kahdeksalta illalla sleeper bussilla ja huomenna klo 6 aamulla pitais olla Vientianessa. Odotetaan innolla Scandinavian bakerya ja kunnon kahvia!
Hanna & Heidi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti