Otsikko tiivistaa aika hyvin meidan 27 tunnin bussimatkan Luang Prabangista Hanoihin. Ensimmainen bussimatka kesti vajaat 21 tuntia. Matkustajajoukko koostui kahdesta hollantilaisesta, yhdesta italialaisesta, meista ja paikallisista. Lahes koko 21 tuntia kuunneltiin mainioita laosilaisia savelmia ja niin taysilla kun ikina lahti. Paikalliset ovat myos innokkaita laulajia, joten saatiin livekaraokeakin samaan hintaan.
Rajan ylitys sujui yllattavan napparasti, vaikka meilla ei ollut viisumeita Vietnamiin (ei siis tarvita niita, kun ollaan alle 15 paivaa maassa). Laosin rajalla kohdattiin yllattavan skarppi rajavirkailija, joka kaski meidan ensin kayda hakemassa leimat Vietnamista ja sitten vasta leimasi meidat ulos Laosista, koska ei ollut varma, miten viisumittomuus toimii (niita ei siis mypskaan saanut rajalta). Jos siis ei oltaiskaan jostain syysta paasty Vietnamiin ja oltais jo ulkona Laosista, niin sitten oltaiskin jaaty kivasti jumiin no man's landille. Mutta kuten todettu, ei ongelmia. Naytettiin vaan meidan lentoliput Vietnamista eteenpain ja homma toimi tosi hienosti. Ei tarvinnut edes maksella leimaveroja, kuten aikaisemmilla rajan ylityksilla.
Oltiin alunperin ostettu bussiliput Vinhiin, Vietnamiin, koska Hanoihin ei paassyt suoraan. Vinhia kuvailtiin netissa seuraavasti; "To say that Vinh lacks charm is an understatement." Tekstissa mainittiin myos Ita-Saksa ja betoniarkkitehtuuri. Ei siis oltu kauheen innostuneita, etta joudutaan jaamaan sinne yoksi. Paastyamme lahes Vinhiin asti, bussi pysahtyi ja sen eteen kurvasi minibussi, jossa luki ikkunassa Hanoi. Sielta pomppasi ulos poika, joka tuli meidan bussiin huutelemaan haluaako joku Hanoihin. Kaikki lankkarit (-Chiki) halusivat ja bussia vaihdettiin kohtuullisen nopeasti. Hinnaksi poika ilmoitti 10 dollaria. Kun paastiin kyytiin ja maksettiin matka, niin vieressa istuvat paikalliset alkoivat nauramaan ja kertoivatkin sitten ystavallisesti, etta itse he olivat maksaneet matkasta 1 dollarin. Bussiin poimittiin paikallisen tavan mukaan matkan varrelta jatkuvasti lisaa ihmisia, ja loppujen lopuksi bussi oli aivan taynna. 10 dollarilla sai siis istua bussissa 6 tuntia polvet suussa ja paikallinen sylissa. Pohjoisvietnamilainen autoilutyyli ei valttamatta muutenkaan ole niita kaikkein kivoimpia. Tootti pohjassa taysia ja kaikkien ohi on paastava heti. Paastiinpahan illalla kuitenkin jo Hanoihin, ja saatiin huone siita hostellista, josta haluttiinkin. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Niin ja hostellin naapurista loytyi Ikea.
Tanaan ollaan kavelty vahan ympariinsa, shoppailtu supermarketissa ja kayty ostamassa liput 19.15 alkavaan elokuvanaytokseen. Mennaan katsomaan Twilight: New Moon! Irttareita ei saatu, mutta kaupasta sai onneksi Haribon karkkeja. Ja leffateatterista ostetaan viela popparit. :) Huomenna on vuorossa shoppailua, nahtavyyksia ja illalla lahto junalla Sapaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti